keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Pauliina Susin haastattelu

Pauliina susi oli Tapanilan kirjastossa haastateltavana tammikuussa. Tapanilan kirjaston lukupiirissä oli käsitelty juuri hänen kirjaansa "Takaikkuna”. Olin itse juuri lukenut äskettäin teokset Pyramidi ja Takaikkuna, joten menin uteliaana kuuntelemaan haastattelua. 

Miten Pauliina Susista tuli kirjailija? Hän oli aina tiennyt kirjoittavansa kirjan, muttei arvannut kirjottavansa niin monia. Isä Heimo Susi näpytteli aina näytelmiään kirjoituskoneella, kun Pauliina oli pieni. Kun isä kirjoitti eläkkeelle päästyään romaanin, Pauliina otti sen haasteena ja päätti kirjoittaa itsekin. Pauliina Susi on myös toiminut toimittajana Sara ja Iris lehdissä, mutta irtisanoutui niistä ryhtyessään vapaaksi kirjailijaksi. Kirjoittaminen on Pauliinalle luontevin tapa ilmaista itseään. Kirjat ovat käsitelleet erilaisia aiheita. Nostalgia kirja kertoo työelämän kurjistumisesta ja Lukoissa on takana huoli nuorista naisista. Pyramidi kertoo verkostomarkkinoinnista. Pauliinaa itseään pyydettiin mukaan siihen ja hän tutustui sitä kautta aiheeseen – se tuntui oudolta ja epätodelliselta.

Takaikkuna on saanut enemmän huomiota kuin mikään muu hänen kirjoittamansa. Kirja sai alkunsa siitä, että Pauliina Susi halusi kirjoittaa kirjan nettiraivosta. Siitä kuinka tavalliset ihmiset menettävät käytöstapansa netissä ja suoltavat törkeää tekstiä. Ja siitä kuinka nörtit pyörittävät maailmaa ja kaikki nettiin laittamamme tieto pysyy siellä aina. Takana ajatus, ettei mikään ole enää yksityistä. Tämä aihe pyöri mielessä pitkään, mutta hän ei halunnut ensin tarttua siihen kun se tuntuui niin synkältä. Susi teki paljon taustatutkimusta aiheesta, sillä itse on Takaikkunan päähenkilön tavoin teknisesti melkoinen tumpelo. Hän sai apua veljeltään joka on ns. nörtti ja ohjelmistosuunnittelija sekä Petteri Järviseltä. Pauliinan veli tekee samanlaista työtä kuin Lando kirjassa eli louhintaa. Louhinta on että kerätään suuri määrä dataa ja etsitään siitä haluttuja asioita.

Kirjassa päähenkilön koneelle ladataan ohjelma, joka kuvaa kameralla päähenkilön asuntoa ruudusta käsin. Kuulemma on varsin helppoa toisen koneelle tälläinen ohjelma ja siten kerättyjä tietoja on käytetty hyväksi avioerooikeudenkäynneissä. Entä miten kirjaa varten kerätyt tiedot ovat vaikuttaneet Pauliina Susin omaan nettikäyttäytymiseen? Hän on nykyään varovaisempi esimerkiksi Facebookissa ja miettii, millä koneella uskaltaa kirjautua nettipankiin. Hyvän tietoturvan pitäminen on kuitenkin työlästä ja kallista, joten aina hän ei jaksa toimia täydellisen turvallisella tavalla.

Pauliina Susi koki hauskana sen kuinka fiktio alkoi edeltää todellisuutta, sillä Takaikkunassa kerrotaan perussuomalaisten ministeristä, joka joutui ongelmiin käytyään harrastamansa nettipornon vuoksi. Vain muutama viikko kirjan julkistamisen jälkeen seurasi kohu, jossa Toimi Kankaanniemi joutui ongelmiin hyvin samanlaisessa tilanteesa ja menetti ministeripaikkansa.

Takaikkunan rakenne oli hankala. Sen kirjoittaminen tuntui Pauliina Susista välillä Rubikin kuution kääntelemiseltä. Se oli myös hyvin hauskaa. Kustannustoimittaja auttoi urakassa ja ehdotti, että lukijalle annetaan tärkeitä tietoja vasta myöhemmässä vaiheessa jännityksen ylläpitämiseksi. Susi kirjoitti kirjan ensimmäiset 100 sivua varmaan 30 kertaa. Hän ei itsekään tiennyt loppuratkaisua kuin hetken ennen kirjan painoon menemistä. Kirjaan lopulta jäi pieniä logiikkamokia, jotka jotkut lukijat ovat huomanneet, muttei Susi halunnut kertoa niitä. Kirjoittamisessa hänestä on hauskaa se kuinka hahmot lähtevät elämään omaa elämäänsä. Joskus hän yritti suunnitella yksityiskohtaisesti kirjan juonen ennen kirjoittamista, mutta koki sen puuduttavan tylsänä.

Takaikkunaa ollaan kääntämässä saksaksi. Sille on myös pyydetty jatkoa, sillä ihmiset ovat tykästyneet hahmoihin. Nyt Pauliina Susi onkin suunnittelemassa kirjalle itsenäistä jatko-osaa. Tuleva kirja liittyy globaaleihin asioihin ja pakolaistilanteeseen jne.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti