Järvellä oli sydän
järvellä oli valtimot
järvi hengitti ja tunsi
se oli tyyni ja nälkäinen


Kuu möllötti taivaalla kuin mielipuoli
kissa hiipi ohitse kuin varas
Talon ikkunasta heijastuivat tummat koivut
niillä oli kerrottavanaan salaisuus
yö huohotti vieressä
orgasmin kourissa
- että kaikki mahdollista
kaikki on mahdollista -


Täydellisestä illasta
puuttui vain kaunis runo
jota maistella
jota haistella
jota laulaa mennessään
*

10 vaikuttavaa kirjaa

Kirjalistoja on aina vaikea tehdä ja niitä voi tehdä useita hyvin erilaisin perustein. "10 parasta kirjaa" lista on hankala yhtään enemmän lukevalle. Parhauden sijasta vaikutusta on parempi arvioida. Sellaiseen teokseen palaa useasti uudelleen ja mielellään katsoo elokuvan, jos sellainen on tehty. Voi olla paljon muita erinomaisia kirjoja joista ei nauti oikeasti kuitenkaan niin paljon.

Tälläinen lista tuli tänään mieleen.


Thomas Mann: Kuolema Venetsiassa ja muita novelleja
Fedor Dostojevski: Idiootti
Fedor Dostojevski: Rikos ja rangaistus
Anton Tshehov: Kootut novellit
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Emily Bronte: Humiseva harju
Stephen King: Liseyn tarina
Doris Lessing: Viides lapsi
Daphne du Maurier: Rebecca
Vladimir Nabokov: Lolita

Sillä unessa me voimme nähdä
jo kylmenneet ruumiimme
nuo kauniit siniset silmäsi
mahdatko milloinkaan miettiä
miltä ne kuoltuasi näyttävät

Veljeni puolikuuta (toinen puoli tähtiä)

*spoileralert*

Kävin katsomassa eilen ystävän kanssa Teatteri Kultsan "Veljeni puolikuuta". Se oli näytelmä kahdesta avioparista.  Talossa asuvan parin rouva, Marke, tykkäsi käskyttää puolisoaan, joka alistui kestämään jatkuvaa ilkeilyä. Vieraan parin saavuttua paikalle tilanne muuttui. Erityisen järkyttynyt Marke oli ystävättärensä raskausuutisesta. Sillä Marken äiti karkasi vieraan miehen matkaan Marken ollessa vielä pieni, Isä alkoi tragedian jälkeen juomaan hillittömästi ja oli juodessaan aggressiivinen. (isän kymmeniä vuosia sitten kännissä sanomia uhkauksia ja haukkumisia kuultiin    nauhalta, että katsojat  ymmärtäisivät  Marken ajattelevan niitä.)Kuka siis voisi syyttää Markea ylireaktiosta vauvauutiseen?  Hän koki menettäneensä jo tarpeeksi.    Lopuksi alettiin puhua enemmänkin totuuksia ja Marke käski muuta porukkaa poistumaan.

Teatterinäytös oli hyvin tehdy. Dialogit loistavia ja hahmot uskottavia. Näytöksessä  sai nauraakin aika  tavalla vaikka aihepiiri olikin  synkkä

Näytös toi mieleen toisen kamarinäytelmän    - "Kuka pelkää Virginia Woolfia".  Virginialle oltiin velkaa  hieman    enemmän kuin  soisi, mutta ei se  näytelmästä   yhtään huonompaa  tee. Otsikon merkitys selvisi vasta myöhemmin. Se tarkoitti ohjelmaa jota päähenkilö  tykkäsi veljensä kanssa katsoa.   Vasta  lopussa ymmärsi  että   tuo veli itsessään on "puolikuuta"